Palvelemme tällä hetkellä vain ajanvarauksella. Mikäli sinulla on infektio-oireita, ohjaamme sinut asioimaan etänä tai erilliselle infektiovastaanotolle.

Ajankohtaista koronaviruksesta sekä asiointiohjeet | KoronavirustestiEtäpalvelut

Tervetuloa asioimaan turvallisin mielin!

Pyydä tarjous työterveyspalveluista
Pyydä tarjous

Koronarokotukset

Suomi on mukana kaikissa Euroopan unionin koronarokotehankinnoissa. Niihin rokotteet on valittu niiden todennäköisen valmistumisaikataulun sekä oletetun tehon ja turvallisuuden mukaan.

Rokotusten aikatauluun Suomessa vaikuttavat eniten myyntilupien myöntäminen sekä rokotteiden saatavuus.

Mitä koronarokotuksilla tavoitellaan?

Koronarokotuksilla pyritään Suomessa ensisijaisesti estämään koronaviruksen aiheuttamaa tautitaakkaa eli vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä.

Mitä koronarokotteita Suomessa otetaan käyttöön? Millä kriteereillä rokotteet valitaan?

Suomi on mukana kaikissa Euroopan unionin koronarokotehankinnoissa. Niihin rokotteet on valittu niiden todennäköisen valmistumisaikataulun sekä oletetun tehon ja turvallisuuden mukaan.

Koronarokotukset on aloitettu EU:n alueella ja myös Suomessa BioNTechin ja Pfizerin kehittämällä mRNA-koronarokotteella BNT162b2, jonka kauppanimi on Comirnaty. Rokote sai myyntiluvan Euroopan komissiolta 21.12.2020. Toinen, Modernan kehittämä mRNA-rokote sai myyntiluvan 6.1.2021.

THL:n nimittämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR suositteli elokuussa 2020, että Suomi varaa väestölleen kolmea eri rokotetyyppiä: adenovirusvektorirokotetta, mRNA-rokotetta sekä erityisesti ikääntyneiden rokotuksia ajatellen rokotetta, joka voi sisältää adjuvantin eli elimistön puolustuskykyä tehostavan tehosteaineen.

Rokotteiden hankinnasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Lopullisen päätöksen hankittavista rokotteista tekee valtioneuvosto. Eduskunta päättää rokotteiden hankinnan rahoituksesta.

Milloin Suomeen saadaan niin paljon koronarokotteita, että kaikki saavat rokotteen?

Rokotusten eteneminen riippuu siitä,

  • kuinka nopeasti lääkeviranomaiset antavat rokoteaihioille myyntiluvat,
  • kuinka nopeasti lääkeyhtiöt pystyvät tuottamaan ja jakelemaan rokotteita sekä
  • kuinka nopeasti rokotteet saadaan jaettua rokotuspisteisiin maan sisällä ja annettua tilanteessa, jossa koronaepidemian rajoitustoimet on huomioitava rokotustapahtumien järjestämisessä.

Rokotusten aikatauluun Suomessa vaikuttavat eniten myyntilupien myöntäminen sekä rokotteiden saatavuus.

Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, että koronarokotteita hankitaan koko väestölle. Koska rokotteita saadaan vähitellen, rokotetta tarjotaan ensimmäisenä sosiaali- ja terveysalan työntekijöille ja vakavan koronavirustaudin riskiryhmille. Koko väestön rokotukset päästään tämänhetkisen arvion mukaan aloittamaan keväällä 2021.

Kuka koronarokotukset järjestää?

Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta omalla alueellaan. Kunnat tekevät rokotusten järjestämisessä yhteistyötä oman sairaanhoitopiirinsä ja erikoisvastuualueen (ERVA) kanssa.

THL ohjaa ja tukee kuntia ja alueellisia viranomaisia rokotusten toteuttamisessa. THL antaa ohjeita muun muassa rokotteiden kylmäketjun järjestämisestä, kehittää koulutusmateriaaleja terveydenhuollon ammattilaisille ja viestintämateriaaleja rokotteen ottaville kansalaisille.

Kuinka paljon koronarokotteita on annettu?

Ensimmäisenä käyttöön otettua mRNA-rokotetta (Pfizerin ja BioNTechin Comirnaty) on tähän mennessä annettu länsimaissa useille miljoonille ihmisille. Käyttökokemus rokotteesta kasvaa koko ajan, sillä yhä useammat maat ovat ottaneet koronavirusrokotteet käyttöönsä.

Suomessa THL ylläpitää koronarokotuksista valtakunnallista rekisteriä.

Miten nopeasti koronavirusepidemia saadaan kuriin, kun rokote on käytössä?

Suomalaisten rokottaminen vie aikaa, sillä tavoite on rokottaa kaikki ne, jotka rokotuksen haluavat ja joille sen voi myyntiluvan mukaisesti antaa. Kaikkien halukkaiden rokottaminen tulee kestämään pitkään.

Rokotusten käynnistyttyä yhteiskunnassa ei voida palata normaaliin elämään välittömästi, vaan muutos tapahtuu vähitellen.

Mahdollisuudet palata normaaliin elämään riippuvat muun muassa rokotteiden tehosta ja kyvystä ehkäistä vakavan taudin lisäksi myös koronaviruksen tarttumista. Parhaassa tapauksessa rokote estää vakavan taudin ja kuoleman lisäksi myös viruksen erityksen ja siten tarttumisen. Ei kuitenkaan vielä tiedetä, estävätkö koronarokotteet viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Tieto tästä tarkentuu tutkimustiedon karttuessa.

Jos rokote estää myös tartunnan, rokotettu ihminen ei aiheuttaisi tartuntavaaraa muille, vaikka altistuisikin virukselle uudelleen. Tämä on tärkeää laajan, väestötason suojan syntymisessä koronavirusta vastaan. Tutkimustuloksia asiasta odotetaan parhaillaan.

Vielä ei ole myöskään tietoa siitä, kuinka kauan rokotteen antama suoja kestää.

Miten Apila Terveys osallistuu rokottamiseen?

Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ovat alustavasti tiedustelleet Apilan halukkuutta rokottaa työterveyshuollon asiakkaita. Olemme vastanneet näihin tiedusteluihin myöntävästi. Rokotuksiin liittyen on vielä kuitenkin keskeneräisiä selvittelyn alla olevia asioita sekä valtakunnallisesti että paikallisesti, jotka liittyvät esimerkiksi asiakasyritysten saamiin korvauksiin rokottamisesta, tietojärjestelmiin ja rokotusten saatavuuteen.

Olemme asiassa aktiivisesti mukana ja informoimme asiakasyrityksiä ajantasaisesti.

Ajankohtaista

Lisää ajankohtaista